tiistai 23. toukokuuta 2017


 

YLEN YKSIPUOLINEN SUHDE VENEZUELAAN


Ylen Aamu-tv oli kutsunut 22.5.2017 aamulähetykseensä Suomen Venezuelan suurlähettiläänä v. 2006–2013 toimineen Mikko Pyhälän arvioimaan maan nykyistä yhteiskunnallista tilannetta. Venezuela hallinto on eläköityneen diplomaatin mielestä Nicolás Maduron johtama diktatuuri, jonka puolustus- ja sisäministeri sekä kansalliskaartin päällikkö rikkovat räikeästi ihmisoikeuksia. Pyhälä kertoi tuntevansa hyvin maan tilanteen, koska hänelle on hyvät viestintäyhteydet maan oikeisto-oppositioon ja Venezuelan katolisen kirkon johtoon, joka kehottaa kansaa kapinoimaan nykyhallitusta vastaan.

Miksi verorahoilla ylläpidetty Yleisradio ei koskaan haastattele – edes tasapuolisuuden vuoksi –  Venezuelan bolivaarisen tasavallan Helsingin suurlähetystön asiainhoitajaa, jotta maan laillisesti valitun johdon mielipide oman maansa tilanteesta välittyisi myös suomalaisten veronmaksajien tietoon?

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2014

Eläkkeelle jäänyt Mikko Pyhälä arvioi v. 2014 Ylen uutisissa Nicolás Maduron olevan v. 2013 kuollutta Hugo Chávezia heikompi presidentti. ”Madurolla on kuitenkin yhä niin puolueensa (PSUV), maan armeijan kuin myös Kuuban tuki”, Pyhälä arvioi. Mielenosoittajat syyttivät tuolloin hänen mukaansa presidentti Nicolás Maduroa mm. Venezuelan korruptiosta, korkeasta inflaatiosta ja heikosta työllisyystilanteesta.

Vuoden 2014 toisella puoliskolla bolivaarista hallitusta vastaan kohdistettu taloudellinen sodankäynti ilmeni elintarvikkeiden, bensan ja lääkkeiden salakuljetuksena Kolumbiaan, valuuttakeinotteluna, tuotantosektorien rikollisena rahoittamisena ja hyökkäyksinä maan logistiikkaverkostoon ja kaupan jakeluketjuun.  Rikolliset hamstrasivat tavaroita valtion suurista jakeluketjuista (Mercal ja PDVAL). Taloudellinen sota aiheutti poliittis-strategisesti tärkeiden tuotteiden katoamista kulutuksesta ja koetteli kansan kärsivällisyyttä. Kansallinen bolivaarinen armeija pisti salakuljetuksen kuriin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maan työttömyys oli tuolloin alimmillaan ja perheiden tulot ovat nyt korkeimmillaan sataan vuoteen.

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2016

Helmikuussa 2016 Pyhälä ennusti Taloussanomissa julkaisemassa artikkelissaan, että Venezuelasta on kovaa vauhtia tulossa ensimmäinen valtio, jonka talouden mustan kullan hinnanromahdus on luhistamassa. Raakaöljyn hinta laski kesällä 2014 110 dollaria barrelilta v. 2015 alussa hintaan 50 dollari/barreli Saudi-Arabian ja sen naapurivaltioiden alkaessa myydä öljyään polkuhintaan.  Asiantuntijat pitivät entistä todennäköisempänä, ettei Venezuela selviytyisi v. 2016 erääntyvistä veloistaan. Pyhälän oman arvion mukaan ”öljyn hinnanlasku tekee pahaa jälkeä yhdessä surkean talouspolitiikan kanssa. Kriisi on ajanut Venezuelan humanitaarisen katastrofin partaalle.”

Nicolás Maduron hallitus on tunnustanut julkisesti tehneensä virheitä maan taloudenhoidossa. Se jopa ryhtyi toimiin niiden korjaamiseksi. Yleisradio ei ole kuitenkaan koskaan julkaissut mitään tähän asiantilaan liittyvää. Se ei ole hiiskahtanut sanaakaan v. 2016 aloitetusta energiansäästöohjelmasta, hallituksen toimista keinottelun, mustan pörssin ja ylihinnoittelun kuriin saamiseksi, CLAP-komiteoista (paikalliset jakelu- ja tuotantokomiteat, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin kohtuuhintaan) tai uudesta talousohjelmasta (inflaation lyöminen, taloudellisen kasvun saavuttaminen ja uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian öljytuloista riippuvan tilalle kehittämällä muita tuotantosektoreita). Maduron hallitus käytti – toisin kuin Juha Sipilän oikeistohallitus Suomessa – v. 2016 maan budjetista 71,4 % sosiaalimenoihin.

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2017

Toukokuun lopulla 2017 Pyhälä väitti Aamu-tv:ssä Venezuelan talouden romahtaneen jo v. 2008 Hugo Chávezin valtakaudella.  Pyhälän selvityksen mukaan maassa on mielipidevankeja. Siellä ei kunnioiteta demokratiaa. Maan sotilasjohto on sekaantunut kansainväliseen huumekauppaan. Korruptoituneet sotilaat pitävät Maduron vallassa. Hallitus ei noudata hänen mielestään kansan ja eikä myöskään kansalliskokouksen tahtoa. Pyhälän arvion mukaan Venezuelassa on vaikea nähdä muutoksia, koska Maduro on sulkenut kaikki demokraattiset tiet vallanvaihdokselle. YK:n turvallisuusneuvosto on ottanut Venezuelan agendalleen. Se voi asettaa maalle pakotteita.

Minusta Venezuelan talouden väitetty romahtaminen v. 2008 asettuu outoon valoon, kun tarkastellaan maan yhteiskunnallista kehitystä 2000-luvulla. Venezuelan väestömäärän kasvusta huolimatta maassa edistyttiin v. 1999–2010 merkittävästi köyhyyden ja eriarvoisuuden supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 1998 vielä 49 %. Vuoteen 2010 mennessä heidän määränsä oli pudonnut 26,8 %. Äärimmäinen köyhyys aleni vastaavana ajanjaksona 21 % – 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä nelinkertaistui (1,5 miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoitti arvoa (21,54/1000) ja työttömyys oli pudonnut (15 %) 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet olivat myös parantuneet.

Pyhälän mukaan Venezuelassa on 300 mielipidevankia, jotka kärsivät tuomiotaan kurjissa olosuhteissa. Hän jätti diplomaattisesti kertomatta, mistä heidät oli tuomittu. Kyseiset ”toisinajattelijat” ovat osallistuneet Venezuelassa tehtyihin vallankaappausyrityksiin, väkivaltaisiin mellakkoihin, laittomaan valuuttakeinotteluun ja mustanpörssiin toimintaan. Jos kansalainen rikkoo oikeusvaltiossa kansallista lainsäädäntöä, siitä seuraa sanktio. Bolivaarinen Venezuela ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.

Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkinyt oikeisto-opposition organisoima kansanäänestys epäonnistui v. 2016, koska sen keräämissä nimistä löytyi väestörekisterin mukaan yli 190 000 jo kuolleeksi todetun henkilön allekirjoitusta. Oikeisto-oppositio menetti korkeimman oikeuden päätöksellä parlamentissa perustuslain muuttamiseen oikeuttavan ehdottoman enemmistönsä, koska oikeisto-opposition kaksi kansanedustajaehdokasta syyllistyi todistetusti Amazonasin osavaltiossa äänien ostamiseen.

Venezuelan korkein oikeus päätti ottaa 29.3.2017 maan kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Korkein oikeus oli kumonnut jo aikaisemmin useita parlamentin tekemiä päätöksiä, koska ne eivät ole kunnioittaneet maan lainsäädäntöä. Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa väliaikaisesti kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston hallitsema parlamentti halveksii ja jättää toimeenpanematta sille säädettyjä perustuslaillisia tehtäviä.

KUINKA VENEZUELASSA KÄVISI, JOS ARMEIJA TUKISI MAAN OIKEISTO-OPPOSITIOTA?

Jos bolivaarisen Venezuelan sosialistisella hallituksella ei olisi tukenaan maan armeijaa, sille olisi käynyt aikoja sitten samoin kuin v. 1973 Salvador Allenden johtamalle sosialistihallitukselle. USA:n tukeman sotilasvallankaappauksen jälkeen maassa vangittiin kymmeniä tuhansia ihmisiä.  Kenraali Augusto Pinochetin diktatuurin aikana osa heistä teloitettiin. Osa heistä katosi lopullisesti. Osaa heistä kidutettiin. Tuhannet ihmiset joutuivat siirtymään poliittiseen maanpakoon. 

Yhdysvallat vaihtaisi mielellään Venezuelaan itselleen mieluisen hallituksen. USA hyödyntää horjutuskampanjassaan myös estoitta Amerikan maiden järjestön (OAS) pääsihteeri Luis Almagron asemaa. Oikeisto-oppositio on yrittänyt Venezuelassa kolmesti vuosina 2002, 2013 ja 2014 USA:n tukemana väkivaltaista vallankaappausta. Neljäs vallankaappausyritys on parhaillaan meneillään. Tähän asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen saavutuksia.

MIKSI IMPERILAISMI HALUAA PYSÄYTTÄÄ BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN?

USA ja Euroopan unioni eivät suvaitse Venezuelan bolivaarista tasavaltaa, koska siellä ei harjoiteta kansainvälisiä suuryhtiöitä suosivaa uusliberalistista talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi maa haluaa pysyä itsenäisenä ja ajaa omaa kansallista etuaan sekä pitää hallussaan vauraat luonnonvaransa. Jos Venezuela sen sijaan käyttäytyisi kuin patataantumuksellinen Saudi-Arabia ja ostaisi USA:lta käyttöönsä 400 miljardilla dollarilla aseita, sitä pidettäisiin vapaana ja demokraattisena valtiona.

Äärioikeisto uhkaa Venezuelan bolivaarista tasavaltaa yhä tiukkenevalla poliittisella väkivallalla. Se on osa Pohjois-Amerikan imperialismin epävakautta kylvävän suunnitelman toteuttamista. Sen päämääränä on pakottaa ja kiristää Venezuelaan sellainen hallitus, joka pyrkii palauttamaan Yhdysvaltain ylivalta koko mantereella lakkauttamalla kansallinen vapautuksen prosessi, joka alkoi bolivaarisen vallankumouksen innoittamana 2000-luvun alussa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.

BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN JATKUMINEN EDELLYTTÄÄ

Bolivaarisen vallankumouksen jatkuminen edellyttää kaikkien bolivaarista vallankumousta tukevien kansalaisjärjestöjen, liittolaispuolueiden, yhteisöneuvostojen sekä valtiososialismin ja yhteisöllisen sosialismin kannattajien tasavertaista yhteistyötä päätöksenteossa ja niiden keskinäistä vallanjakoa valtiojohdossa sekä jäsenistön mielipiteen huomioimista PSUV:issa. Valintatilanteen kapitalismin palauttamisen ja sosialismiin siirtymisen välillä ratkaisee lopulta se, että kenellä on kansan enemmistön ja maan armeijan tuki takanaan.

Bolivaarisen vallankumouksen jatkumisen puolesta

Hands Off Venezuela - Finland
Matti Laitinen